Pullantuoksua kodissamme!

Äiti laittoi korvapuustit tulemaan, se oli ihan mukavaa. Pellit kollaroivat aikaisemmin päivällä siihen malliin, että jotakin on tulossa. Tänään se oli iloista fiilistä, sunnuntaina varmaankin vähän jännittävää, kun toi Martin näyttökin on. Mahtavaa on olla hyvällä mielellä lauantain tässä kohtaa, se tuntuu tosi hienolta! Onneksi on näitä ilojakin, mukavaa!

Upea viikonloppu on tulossa!

No, niinhän se vähän on! Kyllä mä osaan ennakoida aika hyvin, että miten mahtavia mun viikonlopuistani aina tulee. Ei se mun viikonloppuni ole sellaista viinalla rehvastelua kuin nuorisolla. Eihän se kaikilla ole, mutta aina on joitakin joukossa. Mutta fiilis on sellainen, että se kyllä jaksaa innostaa. Minua ainakin!
Minulla on tiedossani ainakin ystävän suntio-opintoihin liittyvä näyttö, se osuu Tuomasmessuun. Mun pitää hankkia se punainen veisukirja, sen uusi versio. Kyllä mulla ne vanhemmat versiot on, mutta nyt, jos on uusi kirja niin just se puuttuu!

Iloinen helmikuu

Onhan tää helmikuu jo mennyt aikamoista vauhtia, just on mennyt kokonainen kuukausi! Sain lauantaina vietyä Janille terveiseni Dragsfjärdistä, kerroin, että nekin kuvat löytyvät mun Facebook-sivuiltani. Ihan tosi mukavaa, kun näin hänet, en ollut paljonkaan ehtinyt häntä nähdä. Ihan mukavasti se meni, kun kaikki on kohdillaan, en tiedä mitään sen mukavampaa kuin ystävien näkemisen. Se saa aina mielen hyväksi! Ja kaikki on kohdillaan, kun ystäviä näkee, ihan hyvä näin!

Tänään kaikki on ihan hyvin.

Laulu ja lausunta, molemmat menivät ihan hyvin. Nyt olen taas kuunnellut musiikkia, Spotifykin alkoi toimia pitkästä aikaa. Musiikki on ollut ihan mukavaa. Olen iloinen siitä, että tässä on voinut äidin kanssa jutella, siitä olen aina ollut iloinen. Kyllä mä uskon, että mitä ikinä onkaan, me selviämme. Aina on kaikesta selvitty, tästäkin...

Toiveena...

On, että jossain vaiheessa vuotta pääsisin Viking Gracen kanssa laivamatkalle. Olen katsonut muutaman videon laivasta ja ajatellut, että olisi ihan kiva päästä. Olen toivonut sitä jo siitä asti, kun se seilasi ensimmäisen risteilynsä, vielä alkuvuodesta en varmaankaan pääse, mutta kesällä tai syksyllä, jos saan jonkun ystäväksi. Yksin en ole halukas lähtemään, koska ei tiedä, mitä laivalla mahdollisesti tapahtuu. Mahtavaa, iloa ja mukavaa, sitä se näytti videolla olevan. Ja ostokset saa tehtyä ihan samalla tavalla kuin Isabellallakin, se on mahtavaa!

Aikamoinen aamu!

Kyllä oli! Aamulla herätään niin aikaisin kuin vain mahdollista, että äiti ehtii kahdeksaksi sairaalaan verensiirtoon, minä heräsin kuudelta ja äiti seitsemältä. Nyt kun on ollut jo kolme tuntia ylhäällä, alkaa tuntea itsensä tosi väsyneeksi. Mutta mun täytyy olla se, joka jaksaa, täytyy vaan yrittää jaksaa. Mutta vielä on hyvä fiilis, kyllä se siitä paranee, kun äiti tulee takaisin. Mieli on aika korkealla jo nyt, kun kaikki on kohdillaan, saas nähdä, nukummeko ensi yönä paremmin. Kyllä se melkein näin on. Mä lähden aamulla kirkkoon ja nautin siitä, mutta tietysti toivon, että äiti pääsisi eroon anemiasta, jonka takia tää verensiirtokin tehdään. Mieli on hyvä, vielä jaksan jatkaa!

Aamufiilis

On se taas ihan hyvä. Keli on taas kerran mitä mahtavin, voisi vaikka lähteä ilman koiraa aamulla ulos. Koiran kanssakin on mukavaa, kun koira haistelee ja seurailee postia, vaikka itsestä se ei aina niin mukavalta tuntuisikaan. Tänään olen suunnitellut pientä aamulenkkiä, siinä pääsisi mukavasti aamulla pois koneen äärestä. Kyllä sitä sentään liikkua täytyy! Koiran kanssa pääsee iloiselle lenkille, sekin saa aina mielen tosi hyväksi. Kaikki on ihan kohdillaan, saa nauttia!

Ainahan ihmisillä jotain on, odotuksia hiiripöllön näkemisestä

Minä olen tämän Aspergerin kanssa tuskaillut, kuitenkin olen todennut sen, että ainahan ihmisillä jotain on. Ikinä en voi myöskään unohtaa sitä, kun äidillä todettiin migreeni. Se oli viimeinen pisara haaveilleni siitä, että edes jotain tuoksukynttilöitä olisi voinut pitää. Huiskun kanssa lenkkeillessä voi olla ihan mahdollista, että näen hiiripöllön, naapurini oli nähnyt sen maanantaina samassa kohtaa. Minulla on vallankin erinomainen mahdollisuus, kun tänään lähden sitä lenkkiä tekemään!

Olipahan päivä!

Näin mukavaa sunnuntaita en ollut vielä kokenut! Niin uskomatonta on, että päivään on mahtunut aikamoinen määrä kaikenlaista. Olin englanninkielisessä messussa, siinä sitä olikin helisemässä, kun ei oikein tahtonut pystyä seuraamaan. Huomasin, ettei suntioilla ollut ollenkaan sitä ongelmaa, mulla oli jo keskittyminen vähän siinä mallissa, ettei ihan parhaimmillaan siinä vaiheessa päivää ollut. Muutaman sanan ehdin vaihtaa suntioiden kanssa, juuri ennen kuin lähtivät syömään. Mikä valtava hyvä mieli siitä tuli, kun koko päivä oli täynnä iloisia tapahtumia. Riitalle ja Martille, kaikille messuissa mukana olleille, iso kiitos!

Koiraystäväni Demi

Demi, maailman ihanaisin sheltieneiti, asuu ystävieni Marinan ja Robinin kanssa. Aina lenkin jälkeen tulee Opettajantielle kylään, Robin vie hänet koulun jälkeen kotiin. Aivan kitkatta yhteiselomme ei sujunut, Demi on kova haukkumaan, jos menee liian lähelle Ewaa tai Bo-Håkania.

Olen iloinen

Laulaminen on niin mukavaa, kun se taas alkaa. En muista, olenko koskaan ollut näin pitkään työkausien välillä poissa kuin nyt. Oli ensimmäinen kerta, kun vasta tammikuun kolmannella viikolla päästiin aloittamaan, normaalisti on aloitettu heti vuodenvaihteen jälkeen. Tänään tuntuu niin mukavalta, kun heti aamulla kaikki on hyvin, siitä saakin aiheen olla iloinen. Musiikki soi ja maailma on mahtava, se on niin hienoa!

Uskelan kirkossa tänään

Uskelan kirkkoon oli mukava hiipiä aamutuimaan, suntioita ei haitannut, vaikka minä en ehtinyt ihan yhdeksäksi Cafe Uskelaa laittamaan. Kolehdinkeruu sujui mun ja Pekan voimin, vaikka Marttikin olisi ollut lähtövalmiina. Minäkin tulin heti sakastiin ennen kolehdinkeruun alkua, minä tosin olin vähän aiemmin lähtövalmiina. Ei se minua haitannut, oli mukavaa olla mukana. Uskelan kirkko, minulle rakas, kerroin Riitalle, että mun serkkuni on vihitty Uskelan kirkossa. Tänään olen ihmetellyt, miten käteni olivat jäässä, jopa niin, että Martti huomasi sen tullessani sakastiin. Uskelan kirkko on mulle rakkaiden muistojen paikka, häät ja vaikka mitä näiden Salossa olon vuosien aikana, se ei ole ihan vähän!

Halikossa tänään

Halikon seurakuntakirppiksen kevätkausi pyörähti tänään käyntiin, se oli ihan mukavaa. Tarkoitti sitten sitä, että näkee kaikkia kirpputorin vaki-ihmisiä, Pekka ja Leena häärivät vapaaehtoisina tänään. Leena oli tehnyt punaherukkapiirakkaa, jota minä yleensä otan monta siivua, koska se on aina niin älyttömän hyvää! Hän on varautunut aina silleen, että pari vuokaa on mukana. Paikkuria odottaessa ehti morjenstaa Halikon kirkon mainiota suntiota Veijoa, koskaan ei ole niin kiire, ettei ehtisi morjenstaa. Tänään on ollut mukavaa myös loppupäivästä, iloa on riittänyt! Kaalikeitto maistui tänäänkin, sitä ei ole koskaan tylsä syödä!

Kotona perjantaina

On se ihan mukavaa olla kotona, kyllä se meidän arki pyörii sittenkin, vaikka en olekaan koko aikaa menossa. Se vaan on näin, iloisin mielin mennään ja nautitaan, Tänään on sellainen fiilis, että jaksaa nauttia, olla onnellinen. Musiikkia kuunnellen ja kotitöitä tehden menee tää päivä, olen niin onnellinen, kun olen kotona. Huiskun kanssa lähsden tietenkin, mutta en lähde kaupungille, juuri näin se menee. Olen onnellinen siitä, että olen tässä ja nyt, onnellinen ystävistä, tänään on aihetta siihen. Jaksaa fiilistellä, nyt on sen aika!

Hyvin nukuttu yö takana!

Kyllä, nyt nukuin koko yön yhteen menoon, ei tullut sellaisia huonosti nukuttuja pätkiä, mitä edellisenä yönä oli tullut. Tänään keitän vain pienen pannullisen kahvia, koska äiti menee kokeisiin eikä niitä ennen saa syödä tai juoda. Oli kyllä sellainen olo, että en jaksa nousta vielä tässä kohtaa ylös, mutta ihmeen hyvin sitä jaksoi! Aamulla on kaikki ihan hyvin, kyllä se siitä menee, kun osaa tehdä kaiken oikein. Nyt ainakin tuntuu siltä, että näin on mennyt ihan hienosti!

Hyvä aamu!

Tuli niin hyvä mieli, kun auttoi, vaikka joutui keskellä yötä lähtemään. Ei se haitannut ollenkaan, vaikka olisi luullut, että se haittaa. Kun ei vaan kerta kaikkiaan viitsi herättää äitiä, kun tietää, että hän on kuin takapuoleen ammuttu karhu, jos hänet herättää. Sen takia minä menin, kun minäkin olen sitä varten, että autan. Niin iloinen mieli siitä tuli, kun auttoi, ei mitään tietoakaan siitä, että olisin ollut huonotuulinen tai kiukkuinen. Minäkin olen joskus, mutta en kovin usein. Tänään olen onnellinen siitä, että sain nauttia, mutta kyllä se fiilis ihan hyvä on, kuinka onnellinen onkaan, kun voi auttaa toista. Nyt on minun vuoroni auttaa, nyt mennään näin!

Aamuajatuksia

En ole enää ollenkaan pettynyt, vaikka en voikaan laulaa kuorossa, minulle ovat monet seurakunnan ovet vielä auki. Voin auttaa suntiota aina tarpeen mukaan, kolehtia ja laulamista riittää. Kesän aikana pääsen Naarilaan laulamaan, viime kesältä onkin mukava muisto, kun duetoin Pirjon kanssa. Olin niin onnellinen siinä kohtaa, että oikein ilo nousi pintaan asti. Aamulla mummi sanoo hiljaa, että hän tahtoo kahvia, minä nousen aamulla sitä keittämään. Minusta on mukavaa, kun voin keittää kahvia, nautin!

Onni on...

Kun ystävän kanssa voi jutella pitkät tarinat puhelimessa. Kaisan puhelu ei aiheuttanut sellaista mielipahaa kuin se, että toiselle ihmiselle on kuin ilmaa. Se mulle tossa kävi perjantaina ollessani pankissa hakenassa äidin ruokarahaa ja kuukausittaista nettimaksua. Ei se ole niin helppoa laittaa asioita toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, varsinkaan, kun on Asperger. Onni on se, että kun tulee mielipahaa aiheuttava juttu, sen voi aina unohtaa. Onneksi on ystäviä, joiden kanssa voin jutella asiat selviksi, se on tosi tärkeää!

Aamumahtavaa uusi vuosi

Olen niin iloinen, kun uusi vuosi on alkanut, mummille on viety aamiainen. Kaikkein iloisin olin siinä kohtaa, kun ilotulitus oli ohi, siitä sitä sitten tiesi uuden vuoden alkaneen. Olin onnellinen jo siinä vaiheessa, kun ilotulitus alkoi, se alkoi ehkä aavistuksen liian aikaisin, mutta ei se haittaa, se on vain kerran vuodessa! Mahtavaa, kun kaikki tuntuu olevan hyvin muuten, meillä ainakin. Olen tosi iloinen, kun kaikki on hyvin, juuri näin se pitää ollakin!