No, niinhän se vähän on! Kyllä mä osaan ennakoida aika hyvin, että miten mahtavia mun viikonlopuistani aina tulee. Ei se mun viikonloppuni ole sellaista viinalla rehvastelua kuin nuorisolla. Eihän se kaikilla ole, mutta aina on joitakin joukossa. Mutta fiilis on sellainen, että se kyllä jaksaa innostaa. Minua ainakin!
Minulla on tiedossani ainakin ystävän suntio-opintoihin liittyvä näyttö, se osuu Tuomasmessuun. Mun pitää hankkia se punainen veisukirja, sen uusi versio. Kyllä mulla ne vanhemmat versiot on, mutta nyt, jos on uusi kirja niin just se puuttuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti